lauantai 5. maaliskuuta 2016

Peltitakki

Yhdeksän vuotta sitten neuloin isännälle ahkerasti käytetyn kotitakin, ja toki sellainen täytyi uusiksi tehdä.



Malli: oma
Lanka: Vikingin Vilma kaksinkertaisena
Puikot: 5,0



Aluksi unohdin tykkänään taskut, joten lisäsin ne myöhemmin.

 
Napit uupuvat yhä, sillä tuumasimme pelastaa ne vanhasta takista, mutta se on tällä haavaa teillä tietymättömillä. 



Pinta on tuttua kaksikerroksista helmineuletta.


 

Puntin pipomissio jatkuu seuraavalla epäonnistuneella tekeleellä.


Malli: oma
Lanka: Novitan Isoveljeä
Puikot: 5,0


Sievähän tämä on kuin sieni pienenä, mutta jälleen aivan liian lurttana. 



Yritin kutistaa pipoa pesussa, mutta eihän Isoveli huovu! 



Talvi on ohi, eikä pojalla vieläkään pipoa. Ehkä ensi talvena.

2 kommenttia:

morso kirjoitti...

Liian isoissa pipoissa se hyvä puoli, että joku vuosi ne sitten on sopivia. ;)

Marja Kyy kirjoitti...

Isossa perheessä on myös se hyvä puoli, että jos pipo ei ole sopiva yhdelle, niin todennäköisesti on toiselle tai kolmannelle - olenkin itse jo pari kertaa pitänyt pipoa ja pitänyt siitä. :)