tiistai 28. heinäkuuta 2009

Lintu ja hyppysellinen herneitä

Mies lupasi lähteä karhun- ja itikansyötiksi metsäretkilleni mukaan, jos pikkupunttia voisi kantaa selässä. Sieluni silmin näin perheeni nauttimassa mustikkamaitoa mättäänkolossa, ja ompelin tyynyliinasta ja lakanakankaasta neliöliinan, joka osoittautui ihan liian hölmäkäksi.


Mallia on haettu ja sovellettu täältä.
Kantikkaan koko (joka on ihan liian iso vuosikkaalle) n. 50 x 50 cm, olkahihnat n. 175 cm ja alahihnat n. 75 cm.


Minulla on kouristuksenomainen tarve tehdä lapsenluomuksiin ihan liikaa kasvun- ja saumanvaraa. Leijonanosa tekeleistäni jääkin käyttämättä, kun (vuoden)aika, tarve tai muoti on ajanut jo ohi, jahka teos lopulta olisi kokonsa puolesta passeli pidettäväksi. Tämäkin liina lienee sopiva sitten kun poikamme taapertaa kouluun ja haalaa isää selässään.


Värjäsin viimein kellastuneen hernenutun läiskäisen vihreäksi. No nyt on mieli runsas!


Toissasyksyiset pakastearoniat pääsivät villavaan pataan.

2 kommenttia:

Anu kirjoitti...

Hieno liina siitä kuitenkin tuli. Samoin herneneule on hieno myös vihreänä:) Ihaltavaa tuollainen aikaansaavuus, kun niin helppoa olisi mennä ja ostaa valmis kantoväline :)

Katharina kirjoitti...

Aivan ihana liina, tuollaisen tarvitsisin minäkin...:)